Kestävä kehitys Oulun Palvelualan Opistossa
Kestävän kehityksen edistäminen on osa oppilaitoksemme strategiaa. Kestävän kehityksen työtä on tehty pitkäjänteisesti ja määrätietoisesti vuodesta 2006 alkaen. Kestävä kehitys on osa oppilaitoksemme arkea, osa päivittäistä toimintakulttuuria, opetusta ja johtamista.
Oulun Palvelualan Opisto on kestävän kehityksen sertifioitu ammatillinen oppilaitos. Ympäristösertifikaatti myönnettiin 2007 ja vuonna 2010 saimme kestävän kehityksen sertifikaatin. 19.5.2022 OKKA-säätiön hallitus vahvisti sertifikaattimme uusimisen ja samalla sertifikaatti päivitettiin kestävän tulevaisuuden indikaattoreiden mukaiseksi. Kestävän tulevaisuuden indikaattoreiden mukainen sertifikaatin saaminen vaatii auditointiprosessin läpikäymisen, johon kuuluu itsearviointi, perustason arviointi ja kehittämissuunnitelman laatiminen. Tarkemmat kriteerit ja esim. perustason vaatimukset löytyvät OKKA-säätiön sivuilta.
Ulkoinen auditoija todensi oppilaitoksessa tapahtuvalla arvioinnilla toiminnan perustason sekä itsearviointiprosessin ja kehittämissuunnitelman laadun. Itsearvioinnin pohjalta laadittiin kehittämissuunnitelma, joka tähtää ennakoivien ja uudistavien toimintatapojen vahvistamiseen. OPAOn kehittämissuunnitelmassa on neljä painopistettä:
- HYVINVOIVA JA TURVALLINEN OPAO (Sosiaalinen kestävyys)
- YHTEISKUNNALLINEN OPAO (Yhteiskunnallisuus)
- YMPÄRISTÖVASTUULLINEN OPAO (Ympäristövastuullisuus)
- OPISKELIJAKESKEINEN OPAO (Opiskelijalähtöisyys)
Kehittämissuunnitelma on tehty vuosille 2022–2025. Tänä aikana vakiintuneita käytäntöjä vahvistetaan ja ylläpidetään ja tulevaisuuteen suuntautuneita ja ennakoivia toimintatapoja otetaan käytäntöön. Uuden auditoinnin aika on keväällä 2025.
Osallistumme kestävän kehityksen edistämiseen Kestävän kehityksen globaalin toimintaohjelman Agenda2030 mukaisesti. Oulun Palvelualan Opiston vuoden 2024 kestävän kehityksen teemat on valittu AGENDA 2030-ohjelman tavoitteiden pohjalta. Kestävän kehityksen vuosikelloon on kirjattu vuoden aikana toteutettavien tapahtumapäivien aiheita sekä linjattu keskeisimmät kestävyysosaamisen pääkohdat.
Vuosina 2022–2023 olimme osatoteuttajina mukana OPH:n rahoittamassa VASKI-hankkeessa. VASKI-hanke tuki OPAOn kehittämissuunnitelman tavoitteita. OPAOlla hankkeen työpaketteina olivat alueiden ja työelämän kehittäminen sekä hiilijalanjäljen laskeminen. Oppilaitoksen tavoitteena on olla hiilineutraali vuonna 2035. VASKI-hanke mahdollisti hiilijalanjäljen laskemisen. Toiminnan päästöt luokiteltiin GHG-protokollan mukaisesti SCOPE 1, 2 ja 3 luokituksella. Työelämän ja alueiden kehittämisen työpaketissa hankkeen verkoston kanssa laadittiin yhteistyössä työpaikkaohjaajien koulutusmateriaaliin kestävän kehityksen sisältöjä. Lisäksi OPAOlla kehitettiin kestävän kehityksen näkökulmat huomioiden opiskelijoiden perehdyttämislomake työelämän käyttöön.
Hankkeen eri teemojen tuloksena syntyi ammatillisen koulutuksen kestävyystiekartta. Tiekartan tavoitteena on, että vuonna 2030 ammatillisen koulutuksen toimijat ovat integroineet kestävän kehityksen ja vihreän siirtymän edellyttämät toimintatavat läpäisevästi osaksi toimintaansa. Ammatillisen koulutuksen kestävyystiekartan keskeiset tavoitteet ja visio on tiivistetty ohjelmapaperiin. OPAOlla tiekartan tavoitetta viedään eteenpäin oman kestävän kehityksen suunnitelman mukaisesti.
Olemme sitoutuneet kestävän tulevaisuuden rakentamiseen koko oppilaitoksessa ja edistämme tavoitteita, seuraamme ja arvioimme edistymistä. Sitoumus osoitetaan Kestävä ammatillinen koulutus -merkillä.
Oppilaitoksessamme on toiminut 2000-luvun alusta lähtien kestävän kehityksen ryhmä, KEKE-ryhmä, joka vastaa kestävyysosaamisen kehittämisestä. Ryhmässä on mukana sekä opettajia että muun henkilökunnan edustajia. Myös opiskelijajäsenen mukaan saaminen on KEKE-työryhmän tavoitteena.
Portaat luomuun
Portaat luomuun -ohjelmassa mukanaolo on osoitus siitä, että ruokapalvelu pyrkii lisäämään luomutuotteiden käyttöä osana kestävän kehityksen mukaista toimintaansa. Oulun Palvelualan Opiston ammattikeittiö on luomuohjelman 4. portaalla.
Ruokapalveluissa kiinnitetään huomiota hävikin määrään, niin varastohävikin kuin käsittely- ja lautashävikin osalta. Seuraamme biojätteen määrää, joka on myös mukana hiilijalanjälkilaskennassa.
